Tutkimusaineistojen esittely - Jan Bosas

Ennen kuin menen itse asiaan, lienee syytä todeta, että valitsimme blogiimme näkökulman, jossa tarkastelemme verkkoidentiteettejä Facebookissa. Erityisesti kiinnitämme huomiota siihen, millaisen kuvan ihmiset antavat tai pyrkivät antamaan itsestään Facebookissa profiilikuvan, profiilitietojen, kaverilistan ja statuspäivitysten välityksellä ja miten tämä kuva poikkeaa todellisuudesta. 

The lies we tell and what they say about us: Using behavioural characteristics to explain Facebook activity

Tutkimukseen valittiin helposti saatavilla olevat 113 kandidaatti vaiheen opiskelijaa Isobritannialaisessa yliopistossa. Otanta ei ole täysin kattava, koska osanottajia ei valittu täysin satunnaisesti. Ilmeisesti henkilöt oli valittu sen perusteella, että he olivat tutkijoille saatavilla / tavoitettavissa. Henkilöt ovat 18-36 vuotiaita, heistä 48 (42%) on miehiä ja 65 (58%) naisia. Ehdoton valintaperuste oli aktiivinen Facebook tili.

Tutkimukseen osallistuvien tarkkaa valintatapaa ei esitelty, mutta ilmeisesti se olisi voinut olla satunnaisempi, jotta otanta edustaisi paremmin esimerkiksi opiskelijoita yleisesti. Tässä tapauksessa on mahdollista, että osallistujia yhdistää jokin tietty tekijä, joka tekee heistä vähemmän keskiarvoa edustavia.

All about me: Disclosure in online social networking profiles: The case of FACEBOOK

Kahdeksasta Kanadalaisesta Facebook verkostosta valittiin sattumanvaraisesti 400 henkilökohtaista profiilia. Neljä verkostoista on yliopistoverkostoja ja toiset neljä kaupunkien verkostoja. Verkostot ovat hyvin erikokoisia, pienimmässä on vain joitain tuhansia käyttäjiä, kun suurimmassa on yli miljoona. 382 profiilissa (82%)  ilmoitettiin sukupuoli. Erikoista on se, että tutkimuksessa sanotaan, että miehiä on 155 ja naisia 116, jos nämä laskee yhteen, niin tulos on 271, ei suinkaan 328. 301 profiilia kertoo käyttäjän iän. Naisten iät olivat välillä 19-47 ja miesten 17-61. Sukupuolen ja ikänsä ilmoittaneiden osalta miesten ja naisten ikä keskiarvo oli sama.

Tämä tapa valita henkilöitä on varmasti parempi kuin edellä esitetyn tutkimuksen. Olisi kiva tietää miten tarkalleen on arvottu nämä 400 sattumanvaraista profiilia. Luonnollisesti tämä kuten monet muutkin tutkimukset painottuvat jossain määrin opiskelijoihin. Tämä on ymmärrettävää, koska heistä suuri osa on Facebookissa. Voisi kuitenkin olla hyvä pohtia millainen vaikutus tällä on jos tuloksia yritetään yleistää kaikkien Facebookin käyttäjien osalta.  

Narcissism, extraversion and adolescents’ self-presentation on Facebook

Tutkimukseen valittiin sattumanvaraisesti 360 nuorta kahdesta valtion yläasteen koulusta Singaporessa. Näistä 360 valittiin ne, joilla on Facebook profiili. Heitä oli 275, joista naisia 165 (60%) ja miehiä 109 (40%). Osallistujien ikä sijoittui välille 12 – 18.  9. luokkalaisia oli eniten (41,5%), 8. luokkalaisia vähiten (28,7%) ja 7.luokkalaisia (29,8%). Osallistujista selvitettiin myös kansallisuus, suurimmat kansallisuudet olivat kiinalaiset 73 prosentilla, intialaiset 10 prosentilla ja Malesialaiset 10 prosentilla.   

12 ja 18 vuotiaat ovat varsin erilaisia ja siitä johtuen ikähaitari tuntuu varsin suurelta. Aineistoa kerättiin suurelta osin kyselyn turvin. Ehkä tulokset olisivat vielä luetettavampia, jos joku muu, esimerkiksi tutkija olisi hankkinut tiedot esim. profiileja tarkastelemalla, niiltä osin kuin tieto on sitä kautta saatavissa.

Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage

Tutkimukseen valittiin 1635 Australialaista internetin käyttäjää. Henkilöiden tuli olla 18-44 vuotiaita, jotta he vastaisivat keskiverto Australialaista Facebook käyttäjää. Valituista  1324 täytti verkkokyselyn hyväksyttävästi. Heistä  1158 käyttää Facebookkia ja 166 ei käytä. Facebookkia käyttävistä 460 on miehiä ja 698 naisia. henkilöistä, jotka eivät käytä Facebokkia  96 on miehiä ja 70 naisia. osallistujat rekrytoitiin kolmen viikon aikana mainosten avulla, jotka oli sijoitettu keskustelupalstoille kuudella suositulla Australialaisella keskustelufoorumilla (Best Recipes, Big Footy, Bub Hub, Essential Baby, MacTalk and VicHorse).

On Varsin mielenkiintoista, että Facebookin käyttäjistä jopa 60 prosenttia on naisia, kun taas ei Facebookkia käyttävissä heidän osuutensa on vain 42 prosenttia. Johtuuko tämä otannasta, vain onko tämä koko väestöä koskeva trendi? Ovatko naiset innokkaampia käyttämään Facebookkia ja miksi? Johtuuko tämä naisten ja miesten välillä olevista eroista sosiaalisuuden ja kiinnostuksenkohteiden suhteen, vai siitä, että sivustot joilla tutkimusta mainostettiin olivat enemmän naisille suunnattuja. Pidän jälkimmäistä todennäköisenä ja ihmettelenkin miksi valitut sivustot ovat aiheiltaan niin naisystävällisiä. Eikö neutraalimpia vaihtoehtoja ollut käytettävissä?

- Jan

Tutkimusten aiheiden esittely - Jan Bosas

Tutkimuksessa The lies we tell and what they say about us: Using behavioural characteristics to explain Facebook activity pyritään selvittämään jakautuvatko Facebook-käyttäjät kahteen ryhmään, kuuluttajiin ja kommunikoijiin. Käyttävätkö nämä ryhmät erilaisia keinoja muiden harhauttamiseen? Kuuluttajat (broadcaster) ovat hypoteesin mukaan ihmisiä, jotka ensisijaisesti pyrkivät viestittämään usealle ihmiselle samanaikaisesti parantaakseen muiden ihmisten kuvaa heistä itsestään. Tästä voisi olla esimerkkinä kirjoittaminen Facebook seinälle. Kommunikoija (communicator) panostaa enemmän ihmissuhteiden ylläpitämiseen kahden välisissä keskusteluissa (esimerkiksi Facebook viestit).  Tutkimuksen tavoitteena on siis selvittää, että jakautuvatko käyttäjät näihin hypoteesin mukaisiin ryhmiin ja miten nämä ryhmät pyrkivät harhauttamaan muita ja onko tämän suhteen eroja ryhmien välillä.   

Jako tuntuu minusta melko karkealta. Toki se on vain hypoteesi, mutta siitä huolimatta tällainen jaottelu tuntuu hieman erikoiselta, sillä kaikki käyttäjät sekä kuuluttavat, että kommunikoivat, kyse on lähinnä siitä, että kuka tekee näitä missäkin suhteessa. Ihmisten jaottelu näihin ryhmiin voi olla vaikeaa. Tutkijoiden on mietittävä tarkkaan, että mitkä kaikki kommunikoinnin keinot otetaan huomioon ja miten ne jaotellaan kuuluttamiseen ja kommunikointiin.

Toinen valitsemani tutkimus on Narcissism, extraversion and adolescents’ self-presentation on Facebook. Tutkimuksessa pyritään selvittämään nuorten narsismin ja ulospäinsuuntautuneisuuden välistä suhdetta heidän Facebook-profiilinsa pohjalta. Tutkittavia asioita ovat profiilikuva, profiilipäivitykset, sosiaalisen verkon koko ja kuvien määrä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ulospäinsuuntautuneisuus on tärkein tekijä ennustettaessa henkilön sosiaalisen median käyttöä. Sosiaalisessa mediassa ilmenevä itsensä esilletuominen on yhdistetty narsismiin, eteenikin median toimesta. Narsististen henkilöiden on osoitettu olevan myös ulospäinsuuntautuneita. Näitä ominaisuuksia ei ole kuitenkaan aikaisemmin tutkittu sosiaalisen median kontekstissa.

Voisin kuvitella, ettei tätä asiaa tarvitse erikseen tutkia Facebookissa tai sosiaalisessa mediassa yleensä. Jos näiden asioiden välillä on yhteys, tuntuisi itsestään selvältä, että yhteys löytyy myös Facebookin käytöstä. Ei kai ihminen ja hänen käytöksensä sosiaalisessa kontekstissa muutu ratkaisevasti viestiväline tai tilanne-kohtaisesti.

Kolmas valitsemani tutkimus on Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Facebook on ennen näkemättömän suosittu sosiaalisen median sovellus. Sen vaikutuksia ei ole juurikaan voitu tutkia, koska se on varsin nuori ilmiö. Tutkittaessa ketkä käyttävät Facebookkia, on ongelmana se, että tutkimuksen kohteina voivat olla lähinnä opiskelijat, sillä heidän keskuudessaan Facebookin käyttö on suosituinta. Tässä tutkimuksessa tutkitaan 18-44 vuotiaita, eli kohderyhmä on normaalia laajempi. Tutkimuksessa selvitetään miten henkilön persoona vaikuttaa Facebooking käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen. Esimerkiksi ovatko Facebookin käyttäjät keskimäärin ulospäinsuuntautuneita vai ujoja, tunnollisia vai huolimattomia, yksinäisiä vai eivät jne. Tutkimuksessa selvitettiin myös miten Facebookin käytön tiheys ja käytön luonne on yhteydessä henkilön luonteeseen.

Aihe on erittäin mielenkiintoinen. Tosin minusta tuntuu, että nuorista ihmisistä lähes kaikki käyttävät Facebookkia, riippumatta heidän persoonastaan. Heidän osaltaan eroja voidaan siis mitata lähinnä käytön tiheyden ja luonteen osalta. Vielä enemmän minua kiinnostaisi tutkimus siitä, että mikä yhdistää niitä henkilöitä, jotka eivät käytä Facebookkia vaikka suurin osa heidän sosiaalisesta verkostostaan käyttäisikin.

Neljäs tutkimus on All about me: Disclosure in online social networking profiles: The case of FACEBOOK. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä tietoa voidaan jakaa Facebookissa ja kuinka paljon käytännössä jaetaan. Toinen tavoite on saavuttaa jonkinlainen käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat tietojen jakamiseen Facebookissa. Esimerkiksi vaikuttavatko sukupuoli, ikä tai ihmissuhdetilanne siihen, mitä tietoja jaetaan.

Tämä aihe on mielenkiintoinen sillä jokainen voi tehdä tämän tutkimuksen pienessä mittakaavassa omien ystäviensä osalta. Esimerkiksi valitse 10 henkilöä, jotka mielestäsi kirjoittavat / paljastavat paljon. Varmista asia laskemalla vaikkapa heidän viimeisen kuukauden aikana kirjoittamiensa päivitysten määrä ja arvioi muun jaetun informaation määrä ja laatu verrattuna keskiverto ystävääsi. Ovatko nämä henkilöt tietyn ikäisiä, tietyssä ihmissuhdetilanteessa tai luonteeltaan tietynlaisia. Itse tutkimuksen tuloksia lukiessa voi sitten miettiä ovatko omat havainnot linjassa tutkimuksen tulosten kanssa.

Tutkimukset löytyvät omalla nimellään osoitteesta http://www.sciencedirect.com/

- Jan