Tutkimusten aiheiden esittely - Jan Bosas

Tutkimuksessa The lies we tell and what they say about us: Using behavioural characteristics to explain Facebook activity pyritään selvittämään jakautuvatko Facebook-käyttäjät kahteen ryhmään, kuuluttajiin ja kommunikoijiin. Käyttävätkö nämä ryhmät erilaisia keinoja muiden harhauttamiseen? Kuuluttajat (broadcaster) ovat hypoteesin mukaan ihmisiä, jotka ensisijaisesti pyrkivät viestittämään usealle ihmiselle samanaikaisesti parantaakseen muiden ihmisten kuvaa heistä itsestään. Tästä voisi olla esimerkkinä kirjoittaminen Facebook seinälle. Kommunikoija (communicator) panostaa enemmän ihmissuhteiden ylläpitämiseen kahden välisissä keskusteluissa (esimerkiksi Facebook viestit).  Tutkimuksen tavoitteena on siis selvittää, että jakautuvatko käyttäjät näihin hypoteesin mukaisiin ryhmiin ja miten nämä ryhmät pyrkivät harhauttamaan muita ja onko tämän suhteen eroja ryhmien välillä.   

Jako tuntuu minusta melko karkealta. Toki se on vain hypoteesi, mutta siitä huolimatta tällainen jaottelu tuntuu hieman erikoiselta, sillä kaikki käyttäjät sekä kuuluttavat, että kommunikoivat, kyse on lähinnä siitä, että kuka tekee näitä missäkin suhteessa. Ihmisten jaottelu näihin ryhmiin voi olla vaikeaa. Tutkijoiden on mietittävä tarkkaan, että mitkä kaikki kommunikoinnin keinot otetaan huomioon ja miten ne jaotellaan kuuluttamiseen ja kommunikointiin.

Toinen valitsemani tutkimus on Narcissism, extraversion and adolescents’ self-presentation on Facebook. Tutkimuksessa pyritään selvittämään nuorten narsismin ja ulospäinsuuntautuneisuuden välistä suhdetta heidän Facebook-profiilinsa pohjalta. Tutkittavia asioita ovat profiilikuva, profiilipäivitykset, sosiaalisen verkon koko ja kuvien määrä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ulospäinsuuntautuneisuus on tärkein tekijä ennustettaessa henkilön sosiaalisen median käyttöä. Sosiaalisessa mediassa ilmenevä itsensä esilletuominen on yhdistetty narsismiin, eteenikin median toimesta. Narsististen henkilöiden on osoitettu olevan myös ulospäinsuuntautuneita. Näitä ominaisuuksia ei ole kuitenkaan aikaisemmin tutkittu sosiaalisen median kontekstissa.

Voisin kuvitella, ettei tätä asiaa tarvitse erikseen tutkia Facebookissa tai sosiaalisessa mediassa yleensä. Jos näiden asioiden välillä on yhteys, tuntuisi itsestään selvältä, että yhteys löytyy myös Facebookin käytöstä. Ei kai ihminen ja hänen käytöksensä sosiaalisessa kontekstissa muutu ratkaisevasti viestiväline tai tilanne-kohtaisesti.

Kolmas valitsemani tutkimus on Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Facebook on ennen näkemättömän suosittu sosiaalisen median sovellus. Sen vaikutuksia ei ole juurikaan voitu tutkia, koska se on varsin nuori ilmiö. Tutkittaessa ketkä käyttävät Facebookkia, on ongelmana se, että tutkimuksen kohteina voivat olla lähinnä opiskelijat, sillä heidän keskuudessaan Facebookin käyttö on suosituinta. Tässä tutkimuksessa tutkitaan 18-44 vuotiaita, eli kohderyhmä on normaalia laajempi. Tutkimuksessa selvitetään miten henkilön persoona vaikuttaa Facebooking käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen. Esimerkiksi ovatko Facebookin käyttäjät keskimäärin ulospäinsuuntautuneita vai ujoja, tunnollisia vai huolimattomia, yksinäisiä vai eivät jne. Tutkimuksessa selvitettiin myös miten Facebookin käytön tiheys ja käytön luonne on yhteydessä henkilön luonteeseen.

Aihe on erittäin mielenkiintoinen. Tosin minusta tuntuu, että nuorista ihmisistä lähes kaikki käyttävät Facebookkia, riippumatta heidän persoonastaan. Heidän osaltaan eroja voidaan siis mitata lähinnä käytön tiheyden ja luonteen osalta. Vielä enemmän minua kiinnostaisi tutkimus siitä, että mikä yhdistää niitä henkilöitä, jotka eivät käytä Facebookkia vaikka suurin osa heidän sosiaalisesta verkostostaan käyttäisikin.

Neljäs tutkimus on All about me: Disclosure in online social networking profiles: The case of FACEBOOK. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä tietoa voidaan jakaa Facebookissa ja kuinka paljon käytännössä jaetaan. Toinen tavoite on saavuttaa jonkinlainen käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat tietojen jakamiseen Facebookissa. Esimerkiksi vaikuttavatko sukupuoli, ikä tai ihmissuhdetilanne siihen, mitä tietoja jaetaan.

Tämä aihe on mielenkiintoinen sillä jokainen voi tehdä tämän tutkimuksen pienessä mittakaavassa omien ystäviensä osalta. Esimerkiksi valitse 10 henkilöä, jotka mielestäsi kirjoittavat / paljastavat paljon. Varmista asia laskemalla vaikkapa heidän viimeisen kuukauden aikana kirjoittamiensa päivitysten määrä ja arvioi muun jaetun informaation määrä ja laatu verrattuna keskiverto ystävääsi. Ovatko nämä henkilöt tietyn ikäisiä, tietyssä ihmissuhdetilanteessa tai luonteeltaan tietynlaisia. Itse tutkimuksen tuloksia lukiessa voi sitten miettiä ovatko omat havainnot linjassa tutkimuksen tulosten kanssa.

Tutkimukset löytyvät omalla nimellään osoitteesta http://www.sciencedirect.com/

- Jan