Juho Kauranen tutkimusten menetelmien esittely

Nicole B. Ellison, Charles Steinfield,  Cliff Lampe (2007): The Benefits of Facebook “Friends:” Social Capital and College Students’ Use of Online Social Network Sites

Tutkimusmetodina käytettiin kyselylomaketta joka koostui erilaisista kysymyksistä jotka toimivat niinsanottuina Facebookin käytön mittareina eli niiden avulla saatiin kerättyä tietoa Facebookin käytön eri osa-alueista.

Kyselyn ensimmäiset kysymykset liittyivät väestötieteellisen tiedon keruuseen kuten käyttäjän sukupuoli, ikä, monettako vuotta on nykyisessä koulussa, paikallinen vai kotona asuva, etnisyys ja internetin käytön mittaus joka muokattiin sopivaksi LaRose, Lai, Lange, Love, ja Wu (2005):n metodista.

Käytössä oli myös muita Facebookin käyttö mittareita, kuten palvelussa käytetty aika  ja osio, jolla selvisi käytettiinkö Facebookia enemmän uusien ihmisien tapaamiseen, vai jo olemassaolevien kavereiden kanssa yhteydenpitoon. ”Mittari” eli kyselylomake selvitti myös subjektiivista hyvinvointia ja kolmea ensisijaista sosiaalista mittaria, jotka toimivat riippuvaisina muuttujina.

Käytössä olleet Facebookin käytön mittarit

Tutkimuksessa käytettiin neljää Facebookin käytön mittaria.

Into Facebookin käyttöön:

Muun muassa päivittäinen Facebookin käyttöaika, Facebook ystävien määrä ja  kysymyksiä, joilla selvitettiin minkä verran käyttäjän tunteet ailahtelivat Facebookin tapahtumien mukaan.

Facebookin käyttö:

Osio sisälsi muun muassa siihen liittyviä kysymyksiä, millaisia tietoja käyttäjä antaa itsestään etusivullaan ja kenen hän ajattelee sivuaan katselevan.

Käyttääkö Facebookia uusien ihmisten tapaamiseen vai olemassa olevien ystävien kanssa yhteydenpitoon:

Kysymykset keskittyivät selvittämään, oliko Facebookin kautta löydetty uusia ystäviä vai onko se vain yhteydenpito väline vanhojen kavereiden kanssa.

Psykologisen hyvinvoinnin mittarit:

Tässä osiossa mitattiin muun muassa itsetuntoa käyttäen kysymyksiä Rosenbergin itsetunto asteikolta. (Rosenberg 1989)

College students' social networking experiences on Facebook

Tiffany A. Pempek^a, Yevdokiya A. Yermolayeva^a and Sandra L. Calvert

Tutkimus käytti päiväkirja tyylistä lähestymistapaa. Osallistujille annettiin tehtäväksi pitää päiväkirjaa Facebookin käytöstään viikon ajan. Päiväkirja sisälsi myös seitsemän ajankäyttö kysymystä. Kun he palauttivat päiväkirjan heille annettiin vielä kyselytutkimus heidän Facebookin käytöstään joka heidän tuli täyttää seuraavaksi päiväksi.

Päiväkirja menetelmä

Aika, jonka osanottajat käyttivät päivittäin Facebookissa tuli ilmoittaa minuutteina ja rastia listalta mitä aktiviteetteja teki Facebookissa tänä aikana. 25 tyypillisintä aktiviteettia mitä listalla oli olivat muun muassa: lähettää kuvia, katsella kuvia, kirjoittaa toisten seinille, lukea kirjoituksia omalta seinältään, ja lukea kirjoituksia toisten seiniltä.

Päiväkirja sisälsi myös avoimempia kysymyksiä kuten: Miksi käytät Facebookia? ja mitä pidät sosiaalisten verkostumis sivujen mielenkiintoisimpana ominaisuutena? Käyttäjiltä kysyttiin myös kuinka hyvin tutkimus viikko vastasi heidän normaalia viikkoaan, tapahtuiko paljon asioita jotka vaikuttivat Facebookin käyttöön vähentävästi tai mahdollisesti lisäävästi?

Päiväkirjan palauttamisen jälkeen oppilaiden tuli vielä täyttää kyselytutkimus. Kyselytutkimus koostui 54 kysymyksestä jotka oli jaoteltu osioihin. Ensimmäisessä osiossa oli 31 kysymystä heidän aktiviteetistaan Facebookissa tutkimusviikon ajalla. Kysymykset olivat monivalinta kysymyksiä. Toisessa osassa kyselytutkimusta oli 23 väestötieteellistä kysymystä joihin oppilaiden tuli vastata ainakin sillä tasolla, mitä itsestään muutenkin antavat Facebook profiileissaan ilmi.   

Gearhart, Sherice, Kang, Seok (2010):  You Are What You Post: Using Social Network Profiles to Express Identity

Menetelmänä käytettin sisällön analyysiä. Sosiaali verkosto profiilin etusivu toimi analyysin kohteena. Etusivut printattiin jotta niitä pystyttiin katsomaan sekä ruudulta että koodaamaan paperilla. Näin oli mahdollista tutkia kaikkea multimedia sisältöä, kun samalla kaksi koodaajaa merkkasi jokaisen elementin paperiversioihin taatakseen että mitään sisältöä ei jäänyt huomiotta.

A picture is worth a thousand words: A content analysis of Facebook profile photographs

Noelle J. Hum^a, Perrin E. Chamberlin^a, Brittany L. Hambright^a, Anne C. Portwood^a, Amanda C. Schat^a and Jennifer L. Bevan

Tutkimusmenentelmä ja mittaustapa

Tutkimuksessa käytettiin monenlaisia mittareita kuva-analyysiin. Ensiksi tietysti pääteltiin oliko kuvassa mies vai nainen. Seuraavaksi fyysisen aktiviteetin määrä kuvassa. Vaihtoehtoja olivat: täysin fyysisesti aktiivinen, kohtuullisen aktiivinen, toimeton ja viimeinen mahdollisuus, käyttäjä ei ole itse kuvassa. 

Poseeraus kategoria sisälsi neljä vaihtoehtoa: ”salaa otettu kuva” poseeraamaton, poseeratun ja poseeraamattoman välillä, poseerattu, jotain muuta. 

Soveliaisuus kategoriassa oli seuraavia vaihtoehtoja: kuva on sopimaton, hillitty, asianmukainen, jotain muuta. Käytössä oli myös aihe, tai kohde kategoria, jossa katsottiin montako kohdetta tai ihmistä profiilikuvassa on. Vaihtoehdot olivat: Yksin, pari (toisinsanottuna kaksi henkilöä, ei välttämättä romanttinen kuva), ryhmä (kolme tai enemmän henkilöitä), tai jotain muuta.  

-Juho

Juho Kauranen tutkimusten aineiston esittely

Kaikkien tutkimuksieni aineistot olivat samankaltaisia lukuunottamatta profiilikuva tutkimusta. Muissa tutkimuksissa kerättiin tietoja käyttäjistä ja heidän Facebookin käyttö tottumuksistaan erilaisilla kyselylomakkeilla ja käyttöpäiväkirjoilla.

College students' social networking experiences on Facebook. Tiffany A. Pempek^a, Yevdokiya A. Yermolayeva^a and Sandra L. Calvert

Tutkimukseen valittiin 92 ylioppilasta (60 naista ikäkeskiarvolta 20.59) kahdelta psykologian kurssilta. He saivat lisä opintopisteitä osallistumisestaan. Facebook tili oli täytyi tietysti olla. Keskiarvoisesti osallistujat olivat käyttäneet Facebookia noin 2 vuotta. 

Nicole B. Ellison, Charles Steinfield,  Cliff Lampe (2007): The Benefits of Facebook “Friends:” Social Capital and College Students’ Use of Online Social Network Sites.

Tutkimuksessa aineistoksi valittiin 800 ylioppilasta jotka saivat viiden dollarin palkkion osallistuessaan tutkimukseen. 286 oppilasta otti osaa  mikä johti 35.8 vastausprosenttiin.

Gearhart, Sherice, Kang, Seok (2010):  You Are What You Post: Using Social Network Profiles to Express Identity

Tutkimuksen aineisto koostuu 18 ja 19 vuotiaitten laatimista ja omistamista sosiaali yhteisö profiileista. Tässä tapauksessa MySpace palvelussa. Kun MySpace kehitettiin, se oli ainoa sivu jossa oli verkostumis mahdollisuuksia ja tilaisuus itsensä ilmaisuun. Tämä rohkaisi Net Generationin jäseniä muuttamaan käyttäjä politiikkaa niin, että sivuja sai käyttää kaikki 13 vuotiaasta ylöspäin. Tämän tuloksena tämä otos edustaa Net Generationin jäseniä,  ensimmäisiä ja kaikista kiihkeimpiä sosiaali yhteisöjen käyttäjiä. Saadakseen asianmukaisen otoksen, tutkijat rajoittivat etsintäparametrejä käyttäen MySpacen koulu hakua, rajaten sosiaaliyhteisö profiilit yhteen suureen yliopistoon. 

Alkuperäinen aineiston koko oli 2,816:n sosiaali yhteisö profiilia. Kun systemaattisesti oli valittu joka kolmas profiili, otoskoko oli 937. Seuraavaksi yksityiset profiilit lajiteltiin pois, jättäen lopulliseksi aineistoksi 285 julkisesti saatavilla olevaa profiilia.

Koska käytössä oli muunmuassa monivalintalomakkeita, olivat aineistot usein numeromuodossa eli esimerkiksi keskiarvoja siitä, kuinka paljon mikäkin lomakkeen kohta on saanut tukea tai miinuspisteitä. Tämä johti pitkiin luetteloihin ja kohtuullisen vaikeaselkoisiin taulukoihin tutkimusten lopussa. Onneksi taulukot oli kuitenkin avattu tekstiksi ja tutkimuksien tulokset kävivät selvästi esille.  

Facebook profiilikuva tutkimuksessa sen sijaan aineisto oli paljon konkreettisempi. Tutkimuksessa mukana olleilla käyttäjillä oli jokaisella keskimäärin 21 profiilikuvaa, joita sitten tutkittiin. Osanottajat olivat mies ja naispuolisia Facebookin käyttäjiä ikähaitarilta 18-23 jotka olivat tutkimushetkellä kirjoilla lukiossa tai Yliopistossa.

-Juho

Tutkimusmenetelmät

The lies we tell and what they say about us: Using behavioural characteristics to explain Facebook activity

Kyselyn osiot:

The Social Networking Questionnaire:

Kysely oli 18 kohtainen. Kysymysten tavoitteena oli selvittää tutkimukseen osallistuvan henkilön Facebookissa tapahtuvan toiminnan luonne. Kyselyn pohjalta muodostettiin muuttujien arvot kuuluttamiselle ja kommunikoinnille. Kuuluttamisella tarkoitetaan sellaista viestintää, joka on suunnattu kaikille, esimerkiksi facebookin seinälle kirjoittaminen. Kommunikoinnilla tarkoitetaan tietylle rajatulle joukolle viestimistä.

The Social Interaction Form

Sosiaalisen kanssakäymisen lomakkeessa selvitettiin viimeaikaisten sosiaalisten kanssakäymisten laatu, kohde, kuinka tärkeä kohde on käyttäjälle ja vuorovaikutuksen laatu. Erillinen osio oli omistettu harhauttamiselle. Siinä selvitettiin kenelle käyttäjä on viimeksi valehdellut verkossa tai kasvotusten. Käyttäjä arvioi itse, että kuinka suunniteltu valhe oli, kuinka vakava se oli ja kuinka helpolta valehteleminen tuntui. Myös valheen sisältö, syy, vastaanottaja selvitettiin, sekä se, että oliko valhe itse keskeinen.

The (Adapted) Social Motivation Questionnaire (SMQ) West et al., 1993 R. West, J. Elander and D. French, Mild social deviance, type-A behaviour pattern and decision-making style as predictors of self-reported driving style and traffic accident risk, British Journal of Psychology 84 (1993), pp. 207–209.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin todennäköisyyttä jolla opiskelijat tekisivät vähäisiä rikoksia eri tilanteissa. 

Eysenck’s Personality Profiler-Short form (EPP-S)Eysenck et al., 1996 H.J. Eysenck, G.D. Wilson and C.J. Jackson, The Eysenck personality profiler (short), Psi-Press, Guildford (1996).

Neljä tekijää otettiin tutkittavaksi tässä tutkimuksessa: sosiaalisuus, aktiivisuus, määrätietoisuus ja riskinotto. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä, ei sekä en osaa sanoa. Kaksi muuttujaa muodostettiin. Ulospäin suuntautunut persoona -muuttuja muodostui vastauksista osioihin sosiaalisuus, aktiivisuus ja määrätietoisuus ja riskinotosta tehtiin oma muuttujansa.

Kaikissa kyselyissä käytettiin kolmesta yhdeksään eri vastausvaihtoehtoa tarjoavaa likert-asteikkoa, viimeistä tutkimusta lukuun ottamatta. Kaikki osallistujat täyttivät kyselyt tietyssä järjestyksessä, itsenäisesti, ilman aikarajaa, tutkijan läsnä ollessa.

Tuloksia analysoitiin korrelaatioiden- ja -regressio analyysien avulla. Hierarkkinen klusteri analyysi, käyttäen Wardin metodia. Klusterianalyysillä voidaan löytää aineistossa mahdollisesti ilmeneviä ryhmiä, joilla vastaukset ovat samansuuntaisia. Tutkimuksessa löydettiin kolme tällaista ryhmää oletetun kahden sijaan. Aktiivisen kanssakäymisen ryhmä (high interaction) koostuu käyttäjistä, jotka sekä kuuluttavat että kommunikoivat aktiivisesti. Kuuluttajat (broadcaster) ja kommunikoijat (communicator) tekevät nimensä mukaisesti enemmän kyseistä viestinnän tyyppiä. Kaikkssa ryhmissä kuitenkin esiintyy sekä kommunikointia, että kuuluttamista.

All about me: Disclosure in online social networking profiles: The case of FACEBOOK

Aikaisemmat tutkimukset jättävät aukkoja ja kysymyksiä. Tutkimuksessa selvitetään ensin millaista informaatiota voidaan jakaa Facebookissa. Tutkimuksessa myös selvitetään millaista informaatiota profiilien kautta voi välittää ja mitä tieto näytetään muille todennäköisimmin ja kenen toimesta.

Tutkimus koostuu kolmesta tutkimuksesta. Ensimmäisen tavoitteena on selvittää mitä informaatiota voidaan jakaa Facebook profiileissa. Jotta voitiin määritellä mitä tietoa ja kuinka todennäköisesti ihmiset jakavat, tutkittiin kunkin tiedon esiintymistiheyttä.  Olennaista oli kehittää jokin menetelmä profiilien profiilien sisällön järjestelmälliseen arviointiin.  Aluksi tutkittiin ”tyhjiä” Facebook profiileja (template) ja arvioitiin mitä kaikkea tietoa profiiliin voi syöttää. Tyhjien profiilien pohjalta luotiin 90 kohtainen tarkistuslista, jonka pohjalta 6 hengen ryhmä loi uusia Facebook profiileja. Ryhmä raportoi listassa olevia puutteita ja lopulta päädyttiin 97 kohtaiseen listaan. Seuraavaksi kaikki 400 valittua Facebook profiilia käytiin läpi tämän listan avulla. Profiilit valittiin sattumanvaraisesti Facebookissa olevalla toiminnolla, joka hakee 10 sattumanvaraista profiilia. Haku hakee sekä julkisia, että ei julkisia profiileja. Tutkijat valitsivat aina niistä kymmenestä ensimmäisen, joka on julkinen. Tuloksena saatiin lista, jossa on jokaisen 97 kohdan prosentuaalinen ja kappalemääräinen ilmenemismäärä näiden 400 profiilin joukossa.

Toisessa tutkimuksessa tutkittiin sitä, mikä profiili informaatio aiheuttaa käyttäjälle riskin. Kaksi erilaista riskiä otettiin huomioon. Identiteettivarkaus, jolla tarkoitetaan henkilökohtaisten tietojen käyttämistä rikoksen tekemiseen. Koko nimi, osoite, puhelinnumero ja syntymäpäivä ovat tietoa, joka saattaa olla haitallista. Näiden tietojen avulla saatetaan epäsuorasti päästä käsiksi esimerkiksi luottokortti tietoihin. Toinen uhka on sosiaalinen, siinä henkilön henkilökohtaisia tietoja käytetään hänen vahingoittamiseen. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi seksuaalisuuteen, poliittisiin näkemyksiin sekä uskontoon liittyvät tiedot. Myös yhteystiedot ja tieto siitä mihin ryhmiin henkilö kuuluu saattavat olla vahingollisia vääriin käsiin päätyessään. Tiedot jaettiin kolmeen ryhmään.

1.       henkilötiedot

Jotta saataisiin selville mikä on tällaista tietoa, poistettiin 97 kysymyksen listan kohdista ne, joita todella harvoin jaetaan Facebookissa (alle 5%) sekä ne, jotka eivät paljasta mitään henkilökohtaista tietoa. Jäljelle jäävät laitettiin 18 teknologian käytön psykologian ammattilaisen arvioitavaksi. Sellaiset listan kohdat, joista yli 50% tutkijoista olivat sitä mieltä ,että ne kuuluvat profiilien perus henkilötietoihin pääsivät mukaan.  Tällaisia olivat sukupuoli, syntymäpäivä, syntymävuosi, sähköpostiosoite ja profiilikuva. Myös paikalliseen poliisilaitokseen otettiin yhteyttä ja konsultoinnin tuloksena listaan lisättiin katuosoite, kaupunki ja postiosoite.

2.       arkaluontoiset henkilökohtaiset tiedot

Tähän kategoriaan kuuluu sellainen tieto, jonka avulla henkilö voidaan tunnista tai löytää ja jonka avulla henkilöä voidaan uhata tai vahingoittaa. Tämän kategorian ”rakentamiseksi” kaksi tutkijaa suorittivat temaattisen analyysin listasta selvittääkseen, mitkä kohdat tulee ottaa huomioon arkaluontoisen henkilötiedon selvittämiseksi. Sähköpostiosoite, työnantaja, työtehtävä, status, mini-feed, Facebook seinä (wall), profiilikuva, kuva-albumit, itse lisätyt kuvat, itetyt kuvat (taggd), viestit, tökätä (poke), lahjan lähettäminen ja näkyvät kaverit. Näille kaikille annettiin arvo 1-14 sen perusteella kuinka paljastavia tiedot ovat. 

3.       leimaavat tiedot

Menettely oli sama kuin kohdassa kaksi. Listaan kuuluvat uskonnolliset näkemykset, poliittiset näkemykset,syntymävuosi, seksuaalinen suuntautuminen, valokuvat, ystävät, kiinnostukset, aktiviteetit, lempi musiikki, elokuvat, kirjat, TV-sarjat ja lainaukset sekä tietoa minusta (about me).

Narcissism, extraversion and adolescents’ self-presentation on Facebook

Osallistujille tehtiin 12 kohtainen Narsistinen persoonallisuus kysely. Kyselyn asteikko on 1-5 ja osallistujat vastaavat siihen, kuinka hyvin kukin kohta kuvaa heitä (1=”ei ollenkaan”, 5=”täysin”). Mitä suurempi arvo sitä Narsistisempi vastaaja on.

Ulospäin suuntautuneisuutta mitattiin 12 kohtaisella kyselyllä. Tässäkin kyselyssä on viisi kohtaa ja suurempi arvo tarkoittaa suurempaa ulospäin suuntautuneisuutta.

Osallistujia pyydettiin ilmoittamaan kuinka usein he tekevät status päivityksiä, sekä ystävien ja sellaisten valokuvien määrä, joissa he itse ovat. Heitä pyydettiin myös arvioimaan omaa profiilikuvaansa fyysisen viehättävyyden, muodikkuuden, glamourin ja ”makeuden” (cool) osalta asteikolla 1-5. Vain niitä jotka ovat tämän hetkisessä profiilikuvassaan, pyydettiin vastaamaan, heitä oli 70,55%.

Sosiaalisten ja ulospäin suuntautuneiden nuorten todettiin olevan aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kaikilla neljällä mitatulla osa-alueella. Narsistiset henkilöt arvioivat profiilikuvansa paremmaksi kaikilla kysytyillä osa-alueilla. He myös ovat innokkaampia kirjoittamaan päivityksiä. Sosiaalisuus huomioituna, pelkkä narsistisuus ei vaikuta sosiaalisen verkon kokoon tai itettyjen valokuvien määrään. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että itse ituetuotetussa sisällössä (profiilikuva, statuspäivitykset) narsistisuus näkyy, toisin kuin sellaisissa jotka ovat muista riippuvaisia.

Tutkimuksessa ei huomioitu yksityisyysasetuksia. Esimerkiksi jos jollakulla on erittäin puoleensavetävä profiilikuva ja paljon statuspäivityksiä, mutta hän on rajannut ne näkyväksi vain pienelle joukolle ihmisiä, ei hän ole todennäköisesti yhtä narsistinen, kuin henkilö, joka näyttää profiilinsa kaikille Facebookin käyttäjille. Tässä tutkimuksessa keskityttiin vain neljään profiilin osa-alueeseen (profiilikuva, status päivitykset, kavereiden määrä ja kuvien määrä). Myös esimerkiksi harrastukset, kiinnostuksenkohteet muut henkilökohtaiset tiedot voitaisiin ottaa huomioon tutkimukseen.Tutkimus perustui itse arviointiin, joka ei ole kaikkein objektiivisin arvioinnin muoto. Nämä tulokset ovat päteviä korkeintaan nuorten osalta ja onkin aiheellista odottaa lisätutkimuksia ennekuin vetää tämän tutkimuksen tuloksista johtopäätöksiä kaikkien Facebook-käyttäjien osalta.

Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage

Osallistujilla teetettiin 124 kohtainen kysely. Se koostui 6 kysely osasta, jotka on valittu yleensä sen perusteella, että ne on aikaisemmin hyväksi havaittuja ja/tai helppo ja nopea täyttää. Kysymysosiot olivat seuraavat.

1.       Ensimmäisessä osiossa selvitettiin ikä, sukupuoli, Australian kansalaisuus, internet yhteyden tyyppi ja päivittäinen internetin käyttö.

2.       The Big Five inventory –kysely selvittää viittä persoonallisuuteen liittyvää piirrettä: ulospäin suuntautuneisuus, myötämielisyys/suostuvaisuus, tunnollisuus, neuroottisuus ja avoimuus kokemuksille. Kysely oli asteikolla 1-5 (1=”vahvasti erimieltä”, 5=”vahvasti samaa mieltä”).

3.       Kolmas kysely on Narsistinen persoonallisuus kysely. Tuloksena saadaan narsismia mittaava arvo, sekä johtajuus/voima arvo, ekshibitionismi/itse-ihailu arvo, ylemmyys/ylimielisyys arvo ja ainutlaatuisuus/etuoikeus arvo.

4.       Neljäs kysely mittaa ujoutta asteikolla 1-5. He vastasivat kysymyksiin siitä, kuinka hyvin kukin piirre kuvaa heitä itseään.

5.        Tämä kysely selvittää yksinäisyyttä 15 kysymyksellä ja antaa tuloksena arvon. Myös erilliset arvot muodostettiin erillisten kysymysten pohjalta perhe, romanttiselle ja sosiaaliselle yksinäisyydelle. Osallistujat ilmaisivat yksimielisyytensä väitteiden kanssa asteikolla yhdestä seitsemään.

6.       Tässä kyselyssä selvitettiin osallistujien Facebookin käyttöä. Kyselyllä selvitettiin mm. kuinka usein henkilö käyttää Facebookkia ja kuinka kauan ja mitä sen toimintoja. Tuloksia käytettiin vertailtaessa persoonallisuus piirteitä Facebook käyttöön.

Facebook käyttäjät ja ei Facebookkia käyttävät jaettiin erillisiksi ryhmiksi analyysiä varten.

Tutkimukseen osallistuneet on löydetty verkkofoorumeilta ja Facebookista, näin ollen on mahdollista, että otanta on painottunut henkilöihin, jotka käyttävät paljon internetiä ja sellaisiin, jotka käyttävät keskivertoa enemmän internetiä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näin ollen tulos saattaa olla hieman vääristynyt.  

- Jan

Tutkimusten aiheiden vertailua

Valitsemani neljä tutkimusta ja yksi artikkeli siis kaikki käsittelivät jotain verkkoidentiteettiin liittyvää seikkaa. Päätin valita vähän muitakin kuin Facebook aiheita, vaikka päätimmekin ottaa ryhmänä keskiöön Facebookin verkkoidentiteetit. Ryhmämme koon vuoksi kuitenkin mielekkäät tutkimukset juuri Facebookista tehdyistä verkkoidentiteettitutkimuksista kävi aika niukasti vaikka niitäkin löytyi ihan kiitettävästi. Verkkoidentiteetit ovat kuitenkin paljon laajempi käsite kuin pelkät Facebookin verkkoidentiteetit. Siksi otin esimerkiksi juuri vanhusten ikäidentiteettitutkimuksen foorumeilla sekä teinien seksuaalisuutta muodostavat identiteetit chateissa tarkasteluun Facebooktutkimusten rinnalle. Viidentenä valitsemani nettiartikkeli ei varsinaisesti ole kattava tutkimus, mutta siinä käydään läpi yhtä verkkoidentiteettiä, joka mielestäni jäi vähän vaisuksi muissa tutkimuksissani. Eli pseuonymiteetti, joka tarkoittaa käyttäjätunnuksen suomaa anonymiteettia. Artikkelissa muutenkin käsiteltiin mitä hyötyä ja haittaa on anonyymiteetista verkkokeskusteluissa.


Tarkemmin Facebook tutkimuksista. Eli ensimmäinen niistä käsitteli millä tavalla Facebook identiteetit poikkeavat juuri näistä anonyymeista verkkoidentiteeteistä, joita verkko oli ennen Facebookia pullollaan. Aihe on mielestäni varsin mielenkiintoinen juuri siksi, ettei verkossa ole vielä pitkään julkaistu näin yksilöllistä tietoa täysin avoimesti henkilöistä. Toinen huomioitava juttu on, että Facebookin tuoma avoimuus antaa mahdollisuuden etsiä ihmisiä, jotka on vaikkapa nuoruudessaan tuntenut ja ottaa heihin yhteyttä. 


Toisessa Facebook tutkimuksessa taas mielenkiintoni herätti juuri tutkimuusaiheen tarkkuus juuri siihen, miten ihmiset olivat reagoineet profiilinsa muuttumiseen entistä avoimemmaksi uuden uutissyöttö ominaisuuden myötä. Muistellessani kyseisen ominaisuuden tulemista oli lähes kaikkien ystävieni seinillä ties mitä kirouksia kyseistä ominaisuutta kohtaan. Itsekään en aluksi kovin lämmennyt ominaisuudelle, mutta on jännä miten nopeasti ihminen sopeutuu ja nyt itseni on jo vaikea muistaa millainen Facebook oli ennen kyseistä ominaisuutta ja miten se on muuttanut oman identiteetin luomista Facebookissa.


Teinien seksuaalisuusidentiteetin muodostamista chateissa tutkiva tutkimus vaikutti varsin mielenkiintoiselta, sillä olenhan itse ollut kyseisessä iässä käyttämässä kyseisiä chatteja ja tutkimuksen havainnot olivat varsin osuvia siihen mitä itse olin kokenut mennä vuosina. Aihe käsittelee hieman erilaista identiteetin muodostamista kuin Facebook artikkelit, sillä chateissa käyty keskustelu käydään useasti anonyymisti käyttäjänimen takaa, jolloin keskustelusta tulee avoimempaa ja arkaluonteisimpiakin arvelluttavia asioita uskalletaan ottaa esiin.


Vanhusten ikäidentiteettejä käsittelevä artikkeli tosin poikkeaa kaikesta mitä olen itse kokenut verkkoidentiteeteistä ja oli myös ehkä siitä mielestä myös melko mielenkiintoinen tutkimusaihe. En ole pahemmin uhrannut ajatusta, miten seniori netinkäyttäjät ilmaisevat ikäänsä keskustelufoorumeilla.


- Jussi-Pekka Kumpulainen