The lies we tell and what they say about us: Using behavioural characteristics to explain Facebook activity
Kyselyn osiot:
The Social Networking Questionnaire:
Kysely oli 18 kohtainen. Kysymysten tavoitteena oli selvittää tutkimukseen osallistuvan henkilön Facebookissa tapahtuvan toiminnan luonne. Kyselyn pohjalta muodostettiin muuttujien arvot kuuluttamiselle ja kommunikoinnille. Kuuluttamisella tarkoitetaan sellaista viestintää, joka on suunnattu kaikille, esimerkiksi facebookin seinälle kirjoittaminen. Kommunikoinnilla tarkoitetaan tietylle rajatulle joukolle viestimistä.
Sosiaalisen kanssakäymisen lomakkeessa selvitettiin viimeaikaisten sosiaalisten kanssakäymisten laatu, kohde, kuinka tärkeä kohde on käyttäjälle ja vuorovaikutuksen laatu. Erillinen osio oli omistettu harhauttamiselle. Siinä selvitettiin kenelle käyttäjä on viimeksi valehdellut verkossa tai kasvotusten. Käyttäjä arvioi itse, että kuinka suunniteltu valhe oli, kuinka vakava se oli ja kuinka helpolta valehteleminen tuntui. Myös valheen sisältö, syy, vastaanottaja selvitettiin, sekä se, että oliko valhe itse keskeinen.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin todennäköisyyttä jolla opiskelijat tekisivät vähäisiä rikoksia eri tilanteissa.
Neljä tekijää otettiin tutkittavaksi tässä tutkimuksessa: sosiaalisuus, aktiivisuus, määrätietoisuus ja riskinotto. Vastausvaihtoehdot olivat kyllä, ei sekä en osaa sanoa. Kaksi muuttujaa muodostettiin. Ulospäin suuntautunut persoona -muuttuja muodostui vastauksista osioihin sosiaalisuus, aktiivisuus ja määrätietoisuus ja riskinotosta tehtiin oma muuttujansa.
Kaikissa kyselyissä käytettiin kolmesta yhdeksään eri vastausvaihtoehtoa tarjoavaa likert-asteikkoa, viimeistä tutkimusta lukuun ottamatta. Kaikki osallistujat täyttivät kyselyt tietyssä järjestyksessä, itsenäisesti, ilman aikarajaa, tutkijan läsnä ollessa.
Tuloksia analysoitiin korrelaatioiden- ja -regressio analyysien avulla. Hierarkkinen klusteri analyysi, käyttäen Wardin metodia. Klusterianalyysillä voidaan löytää aineistossa mahdollisesti ilmeneviä ryhmiä, joilla vastaukset ovat samansuuntaisia. Tutkimuksessa löydettiin kolme tällaista ryhmää oletetun kahden sijaan. Aktiivisen kanssakäymisen ryhmä (high interaction) koostuu käyttäjistä, jotka sekä kuuluttavat että kommunikoivat aktiivisesti. Kuuluttajat (broadcaster) ja kommunikoijat (communicator) tekevät nimensä mukaisesti enemmän kyseistä viestinnän tyyppiä. Kaikkssa ryhmissä kuitenkin esiintyy sekä kommunikointia, että kuuluttamista.
All about me: Disclosure in online social networking profiles: The case of FACEBOOK
Aikaisemmat tutkimukset jättävät aukkoja ja kysymyksiä. Tutkimuksessa selvitetään ensin millaista informaatiota voidaan jakaa Facebookissa. Tutkimuksessa myös selvitetään millaista informaatiota profiilien kautta voi välittää ja mitä tieto näytetään muille todennäköisimmin ja kenen toimesta.
Tutkimus koostuu kolmesta tutkimuksesta. Ensimmäisen tavoitteena on selvittää mitä informaatiota voidaan jakaa Facebook profiileissa. Jotta voitiin määritellä mitä tietoa ja kuinka todennäköisesti ihmiset jakavat, tutkittiin kunkin tiedon esiintymistiheyttä. Olennaista oli kehittää jokin menetelmä profiilien profiilien sisällön järjestelmälliseen arviointiin. Aluksi tutkittiin ”tyhjiä” Facebook profiileja (template) ja arvioitiin mitä kaikkea tietoa profiiliin voi syöttää. Tyhjien profiilien pohjalta luotiin 90 kohtainen tarkistuslista, jonka pohjalta 6 hengen ryhmä loi uusia Facebook profiileja. Ryhmä raportoi listassa olevia puutteita ja lopulta päädyttiin 97 kohtaiseen listaan. Seuraavaksi kaikki 400 valittua Facebook profiilia käytiin läpi tämän listan avulla. Profiilit valittiin sattumanvaraisesti Facebookissa olevalla toiminnolla, joka hakee 10 sattumanvaraista profiilia. Haku hakee sekä julkisia, että ei julkisia profiileja. Tutkijat valitsivat aina niistä kymmenestä ensimmäisen, joka on julkinen. Tuloksena saatiin lista, jossa on jokaisen 97 kohdan prosentuaalinen ja kappalemääräinen ilmenemismäärä näiden 400 profiilin joukossa.
Toisessa tutkimuksessa tutkittiin sitä, mikä profiili informaatio aiheuttaa käyttäjälle riskin. Kaksi erilaista riskiä otettiin huomioon. Identiteettivarkaus, jolla tarkoitetaan henkilökohtaisten tietojen käyttämistä rikoksen tekemiseen. Koko nimi, osoite, puhelinnumero ja syntymäpäivä ovat tietoa, joka saattaa olla haitallista. Näiden tietojen avulla saatetaan epäsuorasti päästä käsiksi esimerkiksi luottokortti tietoihin. Toinen uhka on sosiaalinen, siinä henkilön henkilökohtaisia tietoja käytetään hänen vahingoittamiseen. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi seksuaalisuuteen, poliittisiin näkemyksiin sekä uskontoon liittyvät tiedot. Myös yhteystiedot ja tieto siitä mihin ryhmiin henkilö kuuluu saattavat olla vahingollisia vääriin käsiin päätyessään. Tiedot jaettiin kolmeen ryhmään.
1. henkilötiedot
Jotta saataisiin selville mikä on tällaista tietoa, poistettiin 97 kysymyksen listan kohdista ne, joita todella harvoin jaetaan Facebookissa (alle 5%) sekä ne, jotka eivät paljasta mitään henkilökohtaista tietoa. Jäljelle jäävät laitettiin 18 teknologian käytön psykologian ammattilaisen arvioitavaksi. Sellaiset listan kohdat, joista yli 50% tutkijoista olivat sitä mieltä ,että ne kuuluvat profiilien perus henkilötietoihin pääsivät mukaan. Tällaisia olivat sukupuoli, syntymäpäivä, syntymävuosi, sähköpostiosoite ja profiilikuva. Myös paikalliseen poliisilaitokseen otettiin yhteyttä ja konsultoinnin tuloksena listaan lisättiin katuosoite, kaupunki ja postiosoite.
2. arkaluontoiset henkilökohtaiset tiedot
Tähän kategoriaan kuuluu sellainen tieto, jonka avulla henkilö voidaan tunnista tai löytää ja jonka avulla henkilöä voidaan uhata tai vahingoittaa. Tämän kategorian ”rakentamiseksi” kaksi tutkijaa suorittivat temaattisen analyysin listasta selvittääkseen, mitkä kohdat tulee ottaa huomioon arkaluontoisen henkilötiedon selvittämiseksi. Sähköpostiosoite, työnantaja, työtehtävä, status, mini-feed, Facebook seinä (wall), profiilikuva, kuva-albumit, itse lisätyt kuvat, itetyt kuvat (taggd), viestit, tökätä (poke), lahjan lähettäminen ja näkyvät kaverit. Näille kaikille annettiin arvo 1-14 sen perusteella kuinka paljastavia tiedot ovat.
3. leimaavat tiedot
Menettely oli sama kuin kohdassa kaksi. Listaan kuuluvat uskonnolliset näkemykset, poliittiset näkemykset,syntymävuosi, seksuaalinen suuntautuminen, valokuvat, ystävät, kiinnostukset, aktiviteetit, lempi musiikki, elokuvat, kirjat, TV-sarjat ja lainaukset sekä tietoa minusta (about me).
Narcissism, extraversion and adolescents’ self-presentation on Facebook
Osallistujille tehtiin 12 kohtainen Narsistinen persoonallisuus kysely. Kyselyn asteikko on 1-5 ja osallistujat vastaavat siihen, kuinka hyvin kukin kohta kuvaa heitä (1=”ei ollenkaan”, 5=”täysin”). Mitä suurempi arvo sitä Narsistisempi vastaaja on.
Ulospäin suuntautuneisuutta mitattiin 12 kohtaisella kyselyllä. Tässäkin kyselyssä on viisi kohtaa ja suurempi arvo tarkoittaa suurempaa ulospäin suuntautuneisuutta.
Osallistujia pyydettiin ilmoittamaan kuinka usein he tekevät status päivityksiä, sekä ystävien ja sellaisten valokuvien määrä, joissa he itse ovat. Heitä pyydettiin myös arvioimaan omaa profiilikuvaansa fyysisen viehättävyyden, muodikkuuden, glamourin ja ”makeuden” (cool) osalta asteikolla 1-5. Vain niitä jotka ovat tämän hetkisessä profiilikuvassaan, pyydettiin vastaamaan, heitä oli 70,55%.
Sosiaalisten ja ulospäin suuntautuneiden nuorten todettiin olevan aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kaikilla neljällä mitatulla osa-alueella. Narsistiset henkilöt arvioivat profiilikuvansa paremmaksi kaikilla kysytyillä osa-alueilla. He myös ovat innokkaampia kirjoittamaan päivityksiä. Sosiaalisuus huomioituna, pelkkä narsistisuus ei vaikuta sosiaalisen verkon kokoon tai itettyjen valokuvien määrään. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että itse ituetuotetussa sisällössä (profiilikuva, statuspäivitykset) narsistisuus näkyy, toisin kuin sellaisissa jotka ovat muista riippuvaisia.
Tutkimuksessa ei huomioitu yksityisyysasetuksia. Esimerkiksi jos jollakulla on erittäin puoleensavetävä profiilikuva ja paljon statuspäivityksiä, mutta hän on rajannut ne näkyväksi vain pienelle joukolle ihmisiä, ei hän ole todennäköisesti yhtä narsistinen, kuin henkilö, joka näyttää profiilinsa kaikille Facebookin käyttäjille. Tässä tutkimuksessa keskityttiin vain neljään profiilin osa-alueeseen (profiilikuva, status päivitykset, kavereiden määrä ja kuvien määrä). Myös esimerkiksi harrastukset, kiinnostuksenkohteet muut henkilökohtaiset tiedot voitaisiin ottaa huomioon tutkimukseen.Tutkimus perustui itse arviointiin, joka ei ole kaikkein objektiivisin arvioinnin muoto. Nämä tulokset ovat päteviä korkeintaan nuorten osalta ja onkin aiheellista odottaa lisätutkimuksia ennekuin vetää tämän tutkimuksen tuloksista johtopäätöksiä kaikkien Facebook-käyttäjien osalta.
Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage
Osallistujilla teetettiin 124 kohtainen kysely. Se koostui 6 kysely osasta, jotka on valittu yleensä sen perusteella, että ne on aikaisemmin hyväksi havaittuja ja/tai helppo ja nopea täyttää. Kysymysosiot olivat seuraavat.
1. Ensimmäisessä osiossa selvitettiin ikä, sukupuoli, Australian kansalaisuus, internet yhteyden tyyppi ja päivittäinen internetin käyttö.
2. The Big Five inventory –kysely selvittää viittä persoonallisuuteen liittyvää piirrettä: ulospäin suuntautuneisuus, myötämielisyys/suostuvaisuus, tunnollisuus, neuroottisuus ja avoimuus kokemuksille. Kysely oli asteikolla 1-5 (1=”vahvasti erimieltä”, 5=”vahvasti samaa mieltä”).
3. Kolmas kysely on Narsistinen persoonallisuus kysely. Tuloksena saadaan narsismia mittaava arvo, sekä johtajuus/voima arvo, ekshibitionismi/itse-ihailu arvo, ylemmyys/ylimielisyys arvo ja ainutlaatuisuus/etuoikeus arvo.
4. Neljäs kysely mittaa ujoutta asteikolla 1-5. He vastasivat kysymyksiin siitä, kuinka hyvin kukin piirre kuvaa heitä itseään.
5. Tämä kysely selvittää yksinäisyyttä 15 kysymyksellä ja antaa tuloksena arvon. Myös erilliset arvot muodostettiin erillisten kysymysten pohjalta perhe, romanttiselle ja sosiaaliselle yksinäisyydelle. Osallistujat ilmaisivat yksimielisyytensä väitteiden kanssa asteikolla yhdestä seitsemään.
6. Tässä kyselyssä selvitettiin osallistujien Facebookin käyttöä. Kyselyllä selvitettiin mm. kuinka usein henkilö käyttää Facebookkia ja kuinka kauan ja mitä sen toimintoja. Tuloksia käytettiin vertailtaessa persoonallisuus piirteitä Facebook käyttöön.
Facebook käyttäjät ja ei Facebookkia käyttävät jaettiin erillisiksi ryhmiksi analyysiä varten.
Tutkimukseen osallistuneet on löydetty verkkofoorumeilta ja Facebookista, näin ollen on mahdollista, että otanta on painottunut henkilöihin, jotka käyttävät paljon internetiä ja sellaisiin, jotka käyttävät keskivertoa enemmän internetiä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Näin ollen tulos saattaa olla hieman vääristynyt.
- Jan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti