Valitsemieni tutkimusten tutkimusmenetelmissä oli havaittavissa tietynlaista kaavamaisuutta. Tutkimuksistani kaksi käsitteli pääasiassa Facebookia, kun taas kaksi muuta enemmänkin keskustelufoorumeita tai chat-palveluita ja identiteettejä niissä. Onkin huomioitavaa, että molemmissa Facebook identiteetteihin liittyvissä tutkimuksissa pääasiallinen tutkimusmenetelmä ja tutkimusaineiston keruumenetelmä oli jokseenkin sama. Molemmissa aineisto kerättiin lähettämällä isolle otannalle yliopisto opiskelijoita tai henkilökuntaa kyselylomake, jonka avulla karsittiin sopimattomat Facebook käyttäjät pois tutkimuksen rajauksesta. Tämän jälkeen jäljellejääneistä Facebook tileistä tehtiin varsinainen tutkimus. Voi tietenkin olla, että Facebookin tutkimus on vasta lastenkengissä ja juuri tätä osa-aluetta tutkittaessa kyselylomake on se paras tapa kartoittaa sopiva tutkimusaineisto tutkimuksen käyttöön.
Kahdessa muussa valitsemassani tutkimuksessa oli taas hieman erilainen tapa kerätä tutkimusaineistoa. Ensimmäisessä otettiin puolen tunnin pituinen otanta nuorten suosimasta keskustelusivusta (chat) ja sovellettiin kvalitatiivista diskurssianalyysia otoksen tutkimiseen. Heti voidaan todeta, ettei tutkittavaa asiaa olisi voitu selvittää ainakaan kyselylomakkeiden avulla kovin tehokkaasti vaan juuri otannan tutkiminen oli paras tapa lähteä etsimään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Myös neljännessä tutkimuksessa otettiin työvälineiksi diskurssianalyysi, mutta myös sisällönanalyysi, kun tarkasteltiin vanhuksille suunnattujen keskustelufoorumien ikäidentiteettejä. Myös tässä tapauksessa tuntuu loogiselta, että tutkimusmenetelminä olivat diskurssianalyysi ja sisällönanalyysi.
Verkkoidentiteettejä voidaan siis tutkia monin eri tavoin riippuen mitä halutaan tutkia. Kuten esimerkiksi yhdessä ryhmäläisemme Juhon tutkimuksessa oli käytetty kuva-analyysin metodeja tutkittaessa Facebook profiilikuvia. On siis tärkeä tietää mitä haluaa tutkia ja miten ennen kuin alkaa keräämään tutkimusaineistoa. Muuten voi olla mahdotonta vetää minkäänlaista johtopäätöstä siitä materiaalista, mitä edessä on.
- Jussi-Pekka Kumpulainen
Huomasin myös omissa Facebook-tutkimuksissani että melkein kaikissa oli tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytetty online-kyselyä. Yritin miettiä mikä muu voisi toimia menetelmänä, mutta mieleen ei tullut kuin että kyselyjä voisi laajentaa esimerkiksi haastattelemalla tai että avoimia kysymyksiä olisi enemmän. Mietin myös voisiko havainnoitseminen toimia tässä tapauksessa, että tutkija seuraa yliopistossa mitä ihmiset tekevät Facebookissa. Voi olla että havannoitseminen ei aivan toimisi, luulen että ainakin itsestäni tuntuisi hieman häiritsevältä jos joku kyttää olkapään takana mitä teet. Tietystihän se riippuu siitä mitä tutkitaan, mitä menetelmiä voidaan käyttää.
VastaaPoistaMielenkiintoista nähdä kuinka tutkimusmenetelmät tulevaisuudessa kehittyvät.
-Melina