Juho Kauranen tutkimusten menetelmien esittely

Nicole B. Ellison, Charles Steinfield,  Cliff Lampe (2007): The Benefits of Facebook “Friends:” Social Capital and College Students’ Use of Online Social Network Sites

Tutkimusmetodina käytettiin kyselylomaketta joka koostui erilaisista kysymyksistä jotka toimivat niinsanottuina Facebookin käytön mittareina eli niiden avulla saatiin kerättyä tietoa Facebookin käytön eri osa-alueista.

Kyselyn ensimmäiset kysymykset liittyivät väestötieteellisen tiedon keruuseen kuten käyttäjän sukupuoli, ikä, monettako vuotta on nykyisessä koulussa, paikallinen vai kotona asuva, etnisyys ja internetin käytön mittaus joka muokattiin sopivaksi LaRose, Lai, Lange, Love, ja Wu (2005):n metodista.

Käytössä oli myös muita Facebookin käyttö mittareita, kuten palvelussa käytetty aika  ja osio, jolla selvisi käytettiinkö Facebookia enemmän uusien ihmisien tapaamiseen, vai jo olemassaolevien kavereiden kanssa yhteydenpitoon. ”Mittari” eli kyselylomake selvitti myös subjektiivista hyvinvointia ja kolmea ensisijaista sosiaalista mittaria, jotka toimivat riippuvaisina muuttujina.

Käytössä olleet Facebookin käytön mittarit

Tutkimuksessa käytettiin neljää Facebookin käytön mittaria.

Into Facebookin käyttöön:

Muun muassa päivittäinen Facebookin käyttöaika, Facebook ystävien määrä ja  kysymyksiä, joilla selvitettiin minkä verran käyttäjän tunteet ailahtelivat Facebookin tapahtumien mukaan.

Facebookin käyttö:

Osio sisälsi muun muassa siihen liittyviä kysymyksiä, millaisia tietoja käyttäjä antaa itsestään etusivullaan ja kenen hän ajattelee sivuaan katselevan.

Käyttääkö Facebookia uusien ihmisten tapaamiseen vai olemassa olevien ystävien kanssa yhteydenpitoon:

Kysymykset keskittyivät selvittämään, oliko Facebookin kautta löydetty uusia ystäviä vai onko se vain yhteydenpito väline vanhojen kavereiden kanssa.

Psykologisen hyvinvoinnin mittarit:

Tässä osiossa mitattiin muun muassa itsetuntoa käyttäen kysymyksiä Rosenbergin itsetunto asteikolta. (Rosenberg 1989)

College students' social networking experiences on Facebook

Tiffany A. Pempek^a, Yevdokiya A. Yermolayeva^a and Sandra L. Calvert

Tutkimus käytti päiväkirja tyylistä lähestymistapaa. Osallistujille annettiin tehtäväksi pitää päiväkirjaa Facebookin käytöstään viikon ajan. Päiväkirja sisälsi myös seitsemän ajankäyttö kysymystä. Kun he palauttivat päiväkirjan heille annettiin vielä kyselytutkimus heidän Facebookin käytöstään joka heidän tuli täyttää seuraavaksi päiväksi.

Päiväkirja menetelmä

Aika, jonka osanottajat käyttivät päivittäin Facebookissa tuli ilmoittaa minuutteina ja rastia listalta mitä aktiviteetteja teki Facebookissa tänä aikana. 25 tyypillisintä aktiviteettia mitä listalla oli olivat muun muassa: lähettää kuvia, katsella kuvia, kirjoittaa toisten seinille, lukea kirjoituksia omalta seinältään, ja lukea kirjoituksia toisten seiniltä.

Päiväkirja sisälsi myös avoimempia kysymyksiä kuten: Miksi käytät Facebookia? ja mitä pidät sosiaalisten verkostumis sivujen mielenkiintoisimpana ominaisuutena? Käyttäjiltä kysyttiin myös kuinka hyvin tutkimus viikko vastasi heidän normaalia viikkoaan, tapahtuiko paljon asioita jotka vaikuttivat Facebookin käyttöön vähentävästi tai mahdollisesti lisäävästi?

Päiväkirjan palauttamisen jälkeen oppilaiden tuli vielä täyttää kyselytutkimus. Kyselytutkimus koostui 54 kysymyksestä jotka oli jaoteltu osioihin. Ensimmäisessä osiossa oli 31 kysymystä heidän aktiviteetistaan Facebookissa tutkimusviikon ajalla. Kysymykset olivat monivalinta kysymyksiä. Toisessa osassa kyselytutkimusta oli 23 väestötieteellistä kysymystä joihin oppilaiden tuli vastata ainakin sillä tasolla, mitä itsestään muutenkin antavat Facebook profiileissaan ilmi.   

Gearhart, Sherice, Kang, Seok (2010):  You Are What You Post: Using Social Network Profiles to Express Identity

Menetelmänä käytettin sisällön analyysiä. Sosiaali verkosto profiilin etusivu toimi analyysin kohteena. Etusivut printattiin jotta niitä pystyttiin katsomaan sekä ruudulta että koodaamaan paperilla. Näin oli mahdollista tutkia kaikkea multimedia sisältöä, kun samalla kaksi koodaajaa merkkasi jokaisen elementin paperiversioihin taatakseen että mitään sisältöä ei jäänyt huomiotta.

A picture is worth a thousand words: A content analysis of Facebook profile photographs

Noelle J. Hum^a, Perrin E. Chamberlin^a, Brittany L. Hambright^a, Anne C. Portwood^a, Amanda C. Schat^a and Jennifer L. Bevan

Tutkimusmenentelmä ja mittaustapa

Tutkimuksessa käytettiin monenlaisia mittareita kuva-analyysiin. Ensiksi tietysti pääteltiin oliko kuvassa mies vai nainen. Seuraavaksi fyysisen aktiviteetin määrä kuvassa. Vaihtoehtoja olivat: täysin fyysisesti aktiivinen, kohtuullisen aktiivinen, toimeton ja viimeinen mahdollisuus, käyttäjä ei ole itse kuvassa. 

Poseeraus kategoria sisälsi neljä vaihtoehtoa: ”salaa otettu kuva” poseeraamaton, poseeratun ja poseeraamattoman välillä, poseerattu, jotain muuta. 

Soveliaisuus kategoriassa oli seuraavia vaihtoehtoja: kuva on sopimaton, hillitty, asianmukainen, jotain muuta. Käytössä oli myös aihe, tai kohde kategoria, jossa katsottiin montako kohdetta tai ihmistä profiilikuvassa on. Vaihtoehdot olivat: Yksin, pari (toisinsanottuna kaksi henkilöä, ei välttämättä romanttinen kuva), ryhmä (kolme tai enemmän henkilöitä), tai jotain muuta.  

-Juho